5 vinkkiä järjestelmän koulutukseen ja käyttöönottoon

Digitalisaatio ja tietotekniset välineet vaikuttavat yrityksen koko toimintamalliin: ne sekä mahdollistavat että edellyttävät uutta työnjakoa, uudenlaisia prosesseja ja uusia työkäytäntöjä. Miten voidaan tukea sitä, että käyttäjät – eli henkilöstö – alusta saakka ymmärtävät myös uuden toimintamallin ja saavat järjestelmän hyödyt käyttöön? Diverty-hankkeen kokemuksista kiteytimme viisi vinkkiä onnistuneeseen järjestelmän koulutukseen ja käyttöönottoon. Jatka lukemista ”5 vinkkiä järjestelmän koulutukseen ja käyttöönottoon”

Keskustelu edistää digitalisaatiota

Digitalisaatio muuttaa työn tekemistä. Työterveyslaitoksen toteuttamassa Diverty-hankkeessa tutkitaan järjestelmien aiheuttamaa muutosta työn tekemisessä. Digitaalisuus näkyy useimmilla työpaikoilla ja luo keskustelua siitä, mikä toimii ja mikä ei. Keskustelu on hyvä asia: sen avulla päästään käsiksi ongelmakohtiin, mutta myös löydetään järjestelmän mahdollistamia hyötyjä omaan työhön ja opitaan toinen toisiltaan. Jatka lukemista ”Keskustelu edistää digitalisaatiota”

Työhyvinvointi on onnistuneen digihypyn edellytys

Digimuutos haastaa työhyvinvoinnin, sillä siihen liittyy epävarmuutta, epäjatkuvuutta, lisätyötä, kiirettä ja keskeytyksiä sekä uuden oppimisen vaatimuksia. Muutos on aina myös mahdollisuus, kuten sanotaan. Se on mahdollisuus uuteen, sujuvampaan ja mielekkäämpään työhön. Tuon mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää haasteiden selättämistä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Sillä vain hyvinvoiva työntekijä voi olla aktiivinen uudistaja, jolta voi odottaa luovia ja innovatiivisia ratkaisuja. Sellaisia ratkaisuja, jotka toteuttavat oivaltavia uusia toimintatapoja ja hyödyntävät digimuutosta parhaalla mahdollisella tavalla omassa työssä ja työtehtävissä. Jatka lukemista ”Työhyvinvointi on onnistuneen digihypyn edellytys”

Työturvallisuus ei saa jäädä digitalisaation jalkoihin

Digitalisaatio on väistämättä jo täällä. Muutoksen keskipisteessä on ihminen, jonka jokapäiväiseen työhön digitalisaatio vaikuttaa. Digitalisaation avulla pyritään lisäämään tehokkuutta ja tuottavuutta. Työntekijälle digitalisaatio näyttäytyy myös siten, että työn tekemiseen tulee muutoksia ja ihmiset opettelevat hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja työssään. Sen lisäksi, että muuttuvaan työhön liittyy tekijöitä, jotka edistävät työn sujuvuutta, liittyy siihen myös haasteita työturvallisuuden näkökulmasta. Jatka lukemista ”Työturvallisuus ei saa jäädä digitalisaation jalkoihin”

Kuka on asiakas ja mitä hän haluaa digiaikana? – asiakasymmärrys palvelun perustana

Digitaalisuus avaa monia mahdollisuuksia asiakassuhteen kehittämiseen. Termi ”asiakasymmärrys” (Seppänen ym 2014) kuvaa, miten palvelutoiminnan myötä ymmärrys asiakkaan ja palvelun suhteesta jatkuvasti muuntuu ja kehittyy. Digitalisaatio muuttaa niin rajapintoja asiakkaan, palvelun ja palveluntuottajien välillä kuin yhteydenpitoa ja välineitä, joilla asiakassuhdetta hoidetaan.

Perinteisesti sekä tilinpitoprosessissa että puuhuoltoprosessissa on korostettu luottamuksen merkitystä asiakassuhteessa – onhan kyse asiakkaan keskeisen omaisuuden hoidosta. Luottamus on rakentunut kohtaamisissa: kun kuljetaan metsänomistajan palstoilla ja hahmotellaan metsäsuunnitelmaa, tai keskustellaan pöydän ääressä yrityksen taloustilanteesta. Tapaamissa on samalla vaihdettu muutkin kuulumiset, ja näkemys asiakkaan tilanteesta on pitänyt sisällään niin lähiajan haasteet, perhetapahtumat ja sukupolvenvaihdokset kuin tulevaisuuden suunnitelmatkin. Asiakassuhde on ollut hyvin henkilökohtainen – jos kirjanpitäjä tai metsäyrityksen metsäasiantuntija on vaihtanut työpaikkaa, asiakkaat ovat saattaneet seurata perässä. ”Puut on myyty Hannalle, ei firmalle”, tai ”Kirjanpitoa hoitaa Timo, ei tilitoimisto”. Jatka lukemista ”Kuka on asiakas ja mitä hän haluaa digiaikana? – asiakasymmärrys palvelun perustana”

Metsätietojärjestelmä työn muutoksen ajurina – esimerkkinä operaattorin työ

Digitalisaation ytimessä on erilaisten tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehitys ja uudistuminen. Ne muuttavat työtä paljon enemmän kuin vain korvaavat vanhojen tehtävien tekemistä sähköisillä välineillä. Tuloksena on joko tietoisesti kehitetty tai huomaamatta hiipivä prosessien ja toiminnan yhä laajempi integroituminen ja reaaliaikaiseen tietoon perustuva verkottunut työskentely. Jatka lukemista ”Metsätietojärjestelmä työn muutoksen ajurina – esimerkkinä operaattorin työ”

Kirjanpitäjän työn muutos kannustaa oman osaamisen kehittämiseen

Kirjanpitäjän työ on muuttunut sähköistymisen ja tietoliikenneyhteyksien kehittymisen myötä. Asiointi tapahtuu verkossa ja tieto tarkistetaan sekä raportoidaan sähköisessä ympäristössä. Raportit syntyvät napin painalluksella tai hiiren klikkauksella. Omien järjestelmien ohella työskennellään erilaisissa viranomaisjärjestelmissä ja käytetään asiakaan järjestelmiä. Jatka lukemista ”Kirjanpitäjän työn muutos kannustaa oman osaamisen kehittämiseen”

Kirjanpitäjän työ digimurroksessa – miten käy työhyvinvoinnin?

Yritysten ja organisaatioiden kirjanpito on tiukasti säädeltyä ja sen hoitamiseen tarvitaan osaavia ja vastuullisia ammattilaisia: tilitoimistoja ja kirjanpitäjiä. Automatisoituminen on keskeinen kehityssuunta kirjanpidossa ja kirjanpitäjän työssä. Hurjimmissa skenaarioissa ennustetaan, että kirjanpitäjän työ häviää lopulta kokonaan! Jatka lukemista ”Kirjanpitäjän työ digimurroksessa – miten käy työhyvinvoinnin?”

Digitalisaatio muuttaa työtä ja järjestelmiä

Digitalisaatio on enemmän kuin nykyisten työtehtävien ja -prosessien toteuttamista sähköisillä työkaluilla. Se tarkoittaa tehtävien, prosessien sekä organisaatioiden uusiutumista, vanhojen käytäntöjen ja rakenteiden hylkäämistä ja uusien luomista. Siinä etsitään kehittyneisiin tietoteknologisiin ratkaisuihin perustuvia sosiaalisia, rakenteellisia ja liiketoiminnallisia innovaatioita. Keskeistä on verkottunut, organisaatioiden ja yksilöiden yhteistyökykyyn ja yhteistyösuhteisiin perustuva toiminta, joka tähtää lisäarvoon asiakkaalle. Jatka lukemista ”Digitalisaatio muuttaa työtä ja järjestelmiä”