Blogi

Työ tehdään yhä useammin erilaissa verkostoissa integroituneiden tietojärjestelmien avulla. Diverty-hankkeessa halusimme ymmärtää niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita järjestelmien käyttöönottoon, osaamisen kehittämiseen ja yhteistyöhön tällaisessa ympäristössä liittyy. Tuotimme välineitä tukea järjestelmien tehokasta käyttöönottoa ja sujuvaa käyttöä.

Jatka lukemista ”Digitalisoituvat työprosessit – kohti uutta toimintamallia ja osaamista”

Matkalaskun tekeminen tietojärjestelmään voi aiheuttaa päänvaivaa, mikäli ei ymmärrä kokonaisuutta tai järjestelmä ei ohjaa käyttäjää. Osaaminen ja ymmärrys kulkevat käsikädessä ja karttuvat opastuksen, tuen ja harjoittelun kautta.

Jatka lukemista ”Tietojärjestelmän sujuva käyttö vaatii monipuolista ymmärrystä ja osaamista”

Tietojärjestelmän käyttöönotto muuttaa työn tekemistä ja tietenkin muuttaa myös vaatimuksia osaamiselle, todetaan Työterveyslaitoksen Diverty-hankkeessa. Se, miten asiat hoidettiin ennen, ei enää pädekään. Järjestelmän muuttuessa pitää varmistaa se, että sitä osataan käyttää ja järjestelmästä saatavaa tietoa osataan hyödyntää. Osaaminen on suoraan yhteydessä työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen.

Jatka lukemista ”Tietojärjestelmien osaaminen lisää työhyvinvointia ja edistää työturvallisuutta”

Digitalisaatio ja tietotekniset välineet vaikuttavat yrityksen koko toimintamalliin: ne sekä mahdollistavat että edellyttävät uutta työnjakoa, uudenlaisia prosesseja ja uusia työkäytäntöjä. Miten voidaan tukea sitä, että käyttäjät – eli henkilöstö – alusta saakka ymmärtävät myös uuden toimintamallin ja saavat järjestelmän hyödyt käyttöön? Diverty-hankkeen kokemuksista kiteytimme viisi vinkkiä onnistuneeseen järjestelmän koulutukseen ja käyttöönottoon. Jatka lukemista ”5 vinkkiä järjestelmän koulutukseen ja käyttöönottoon”

Digitalisaatio muuttaa työn tekemistä. Työterveyslaitoksen toteuttamassa Diverty-hankkeessa tutkitaan järjestelmien aiheuttamaa muutosta työn tekemisessä. Digitaalisuus näkyy useimmilla työpaikoilla ja luo keskustelua siitä, mikä toimii ja mikä ei. Keskustelu on hyvä asia: sen avulla päästään käsiksi ongelmakohtiin, mutta myös löydetään järjestelmän mahdollistamia hyötyjä omaan työhön ja opitaan toinen toisiltaan. Jatka lukemista ”Keskustelu edistää digitalisaatiota”

Digimuutos haastaa työhyvinvoinnin, sillä siihen liittyy epävarmuutta, epäjatkuvuutta, lisätyötä, kiirettä ja keskeytyksiä sekä uuden oppimisen vaatimuksia. Muutos on aina myös mahdollisuus, kuten sanotaan. Se on mahdollisuus uuteen, sujuvampaan ja mielekkäämpään työhön. Tuon mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää haasteiden selättämistä ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Sillä vain hyvinvoiva työntekijä voi olla aktiivinen uudistaja, jolta voi odottaa luovia ja innovatiivisia ratkaisuja. Sellaisia ratkaisuja, jotka toteuttavat oivaltavia uusia toimintatapoja ja hyödyntävät digimuutosta parhaalla mahdollisella tavalla omassa työssä ja työtehtävissä. Jatka lukemista ”Työhyvinvointi on onnistuneen digihypyn edellytys”

Digitalisaatio on väistämättä jo täällä. Muutoksen keskipisteessä on ihminen, jonka jokapäiväiseen työhön digitalisaatio vaikuttaa. Digitalisaation avulla pyritään lisäämään tehokkuutta ja tuottavuutta. Työntekijälle digitalisaatio näyttäytyy myös siten, että työn tekemiseen tulee muutoksia ja ihmiset opettelevat hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja työssään. Sen lisäksi, että muuttuvaan työhön liittyy tekijöitä, jotka edistävät työn sujuvuutta, liittyy siihen myös haasteita työturvallisuuden näkökulmasta. Jatka lukemista ”Työturvallisuus ei saa jäädä digitalisaation jalkoihin”

Digitaalisuus tuo monenlaisia muutoksia asiakassuhteeseen: vuorovaikutustilanne, palveluprosessin tehtäväjako ja työntekijän osaamisvaatimukset muuttuvat. Työntekijän näkökulmasta kyseessä on iso muutos työssä – ja kuten työn muutoksilla yleensäkin, myös asiakassuhteen muutoksella on vaikutuksia työhyvinvointiin. Jatka lukemista ”Miksi asiakassuhteen digimuutos haastaa työhyvinvoinnin?”

Digitaalisuus avaa monia mahdollisuuksia asiakassuhteen kehittämiseen. Termi ”asiakasymmärrys” (Seppänen ym 2014) kuvaa, miten palvelutoiminnan myötä ymmärrys asiakkaan ja palvelun suhteesta jatkuvasti muuntuu ja kehittyy. Digitalisaatio muuttaa niin rajapintoja asiakkaan, palvelun ja palveluntuottajien välillä kuin yhteydenpitoa ja välineitä, joilla asiakassuhdetta hoidetaan.

Perinteisesti sekä tilinpitoprosessissa että puuhuoltoprosessissa on korostettu luottamuksen merkitystä asiakassuhteessa – onhan kyse asiakkaan keskeisen omaisuuden hoidosta. Luottamus on rakentunut kohtaamisissa: kun kuljetaan metsänomistajan palstoilla ja hahmotellaan metsäsuunnitelmaa, tai keskustellaan pöydän ääressä yrityksen taloustilanteesta. Tapaamissa on samalla vaihdettu muutkin kuulumiset, ja näkemys asiakkaan tilanteesta on pitänyt sisällään niin lähiajan haasteet, perhetapahtumat ja sukupolvenvaihdokset kuin tulevaisuuden suunnitelmatkin. Asiakassuhde on ollut hyvin henkilökohtainen – jos kirjanpitäjä tai metsäyrityksen metsäasiantuntija on vaihtanut työpaikkaa, asiakkaat ovat saattaneet seurata perässä. ”Puut on myyty Hannalle, ei firmalle”, tai ”Kirjanpitoa hoitaa Timo, ei tilitoimisto”. Jatka lukemista ”Kuka on asiakas ja mitä hän haluaa digiaikana? – asiakasymmärrys palvelun perustana”

Digitalisaation ytimessä on erilaisten tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehitys ja uudistuminen. Ne muuttavat työtä paljon enemmän kuin vain korvaavat vanhojen tehtävien tekemistä sähköisillä välineillä. Tuloksena on joko tietoisesti kehitetty tai huomaamatta hiipivä prosessien ja toiminnan yhä laajempi integroituminen ja reaaliaikaiseen tietoon perustuva verkottunut työskentely. Jatka lukemista ”Metsätietojärjestelmä työn muutoksen ajurina – esimerkkinä operaattorin työ”