Tietojärjestelmien osaaminen lisää työhyvinvointia ja edistää työturvallisuutta

Tietojärjestelmän käyttöönotto muuttaa työn tekemistä ja tietenkin muuttaa myös vaatimuksia osaamiselle, todetaan Työterveyslaitoksen Diverty-hankkeessa. Se, miten asiat hoidettiin ennen, ei enää pädekään. Järjestelmän muuttuessa pitää varmistaa se, että sitä osataan käyttää ja järjestelmästä saatavaa tietoa osataan hyödyntää. Osaaminen on suoraan yhteydessä työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen.

Uuden järjestelmän käyttöönotossa tarjotaan tyypillisesti koulutusta järjestelmän käyttäjille. Vaikka peruskäyttö olisikin hallussa, monet asiat opitaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Kun järjestelmän käyttö tuntuu hankalalta ja aikaa tuhlaantuu ihmettelemiseen ja uusien ominaisuuksien selvittelyyn, työntekijä turhautuu.

Työn tehokkuuden kannalta työntekijöiden oppimiseen ja osaamisen varmistamiseen tulisi varata riittävästi aikaa. Tällöin työn tekeminen on mielekästä, työntekijä voi hyvin, ja voi keskittää energiansa turhautumisen sijaan työn tekemiseen.

Yhteisössä kukaan ei käytä järjestelmiä yksin

Kun työntekijä osaa käyttää järjestelmää, oma työ helpottuu. Mutta sillä on vaikutuksia muidenkin työhön sekä työhyvinvoinnin että -turvallisuuden kannalta. Huonossa tapauksessa osaamattomuuden seurauksena saattaa tapahtua virheitä, jotka haittaavat muiden käyttäjien toimintaa.

Esimerkiksi, jos järjestelmään tehdään virheellinen paikkamerkintä, aiheuttaa se tavarannoutajalle turhaa vaivaa ja mahdollisia riskejä, kun hän ajaa raskaalla ajoneuvolla väärään paikkaan. Tämä luo aikapainetta, kun kuljettaja joutuu vieraassa ympäristössä selvittämään, missä pitäisi olla ja miten sinne pääsee. Pahimmillaan tästä aiheutuu työturvallisuusriski sekä kuljettajalle itselleen että muille alueella liikkuville.

Apua läheltä matalalla kynnyksellä

Miten sitten voidaan varmistaa osaaminen? Yhtä ainoaa vastausta ei ole, koska eri ihmiset oppivat eri tavoin. Tärkeää on varata aikaa uuden oppimiseen ja kokeilemiseen.

Työterveyslaitoksen Diverty-hankkeessa hyväksi käytännöksi havaittiin esimerkiksi se, että tietyt avainhenkilöt koulutettiin järjestelmän käyttöön ensin. Samalla sovittiin, että heidän työtehtäviinsä kuului myös muiden käyttäjien auttaminen ja opastus. Tällöin he olivat helposti käytettävissä omien työkavereidensa opastamiseen, kun järjestelmää otettiin laajemmin työyhteisössä käyttöön. Tutulta työkaverilta on helpompaa pyytää apua.

Toimivia ratkaisuja olivat myös yhteiset tilaisuudet, joissa voidaan jakaa kokemuksia ja tuoda esiin minkälaisia haasteita järjestelmä on aiheuttanut arjen työssä. Vaikka järjestelmät helpottavat työtämme, niiden tehokas käyttäminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja yhteistyötä.

Diverty

Tämä blogikirjoitus liittyy Työterveyslaitoksen Diverty-hankkeeseen, jossa tutkitaan miten digitalisaation aiheuttamat muutokset vaikuttavat työn tekemiseen arjessa. Tutustu hankkeeseen lisää täällä Diverty.fi.

Blogin kirjoittaja Pia Perttula toimii Työterveyslaitoksella erikoistutkijana. Hän tutkii digitalisaation mahdollisuuksia työturvallisuuden edistämisessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *