Työturvallisuus ei saa jäädä digitalisaation jalkoihin

Digitalisaatio on väistämättä jo täällä. Muutoksen keskipisteessä on ihminen, jonka jokapäiväiseen työhön digitalisaatio vaikuttaa. Digitalisaation avulla pyritään lisäämään tehokkuutta ja tuottavuutta. Työntekijälle digitalisaatio näyttäytyy myös siten, että työn tekemiseen tulee muutoksia ja ihmiset opettelevat hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja työssään. Sen lisäksi, että muuttuvaan työhön liittyy tekijöitä, jotka edistävät työn sujuvuutta, liittyy siihen myös haasteita työturvallisuuden näkökulmasta.

Päällekkäiset toimintatavat turvallisuusriski

Välillä törmää tilanteisiin, joissa uudet digitaaliset ratkaisut otetaan käyttöön vanhojen järjestelmien ja toimintatapojen rinnalle. Tämä aiheuttaa sekaannusta työn tekemisessä. Pahimmillaan järjestelmistä tulee melkoisia aikasyöppöjä, kun samaan aikaan käytetään montaa eri tapaa, jotka vielä vaihtelevat eri yksilöiden välillä. Mitäpä hyötyä hienoistakaan järjestelmistä on, mikäli työntekijä joutuu ohessa pitämään sivukirjanpitoa omassa exceltaulukossaan tai ruutuvihossaan? Digitalisaation avulla pystytään kehittämään toimivia ratkaisuja, mutta edellytyksenä on toimiva vuorovaikutus järjestelmien kehittäjien, hankkijoiden ja työntekijöiden kanssa, jotta arjen todelliset tarpeet tulevat kuulluksi.

Työn muuttuessa tulee myös huolehtia siitä, että työturvallisuuslain edellyttämä työn vaarojen arviointi tulee tehdyksi. Tehokkuuden optimointia ei pidä tehdä työturvallisuuden tai työhyvinvoinnin kustannuksella. Digitalisaation myötä saataviin järjestelmiin kannattaa kiinnittää yhteisesti huomiota ja niitä kannattaa edelleen kehittää, jotta työtä rikastuttavat voimavaratekijät eivät jää arjen haasteiden jalkoihin.

Sopivat työvälineet työhön perusedellytys

Sujuvan työn perusedellytys on, että työvälineet ovat työhön soveltuvia, niitä osataan käyttää ja ne toimivat. Mikäli välineet ovat epäkunnossa, tiedossa tulee olla tapa, miten ne saadaan kuntoon. Digitaaliset ratkaisut ovat yhtä lailla työvälineitä, joiden tulee toimia. Selvää on, että kehitystyötä tehdään jatkuvasti, ja käyttäjienkin on hyvä päästä tuomaan ideansa esiin kehitysvaiheessa. Mikäli työntekijöitä pidetään valmiin toiminnan testaajina, on oletettavaa, että turhaakin kuormitusta tapahtuu. Sen vuoksi uusia digitaalisia ratkaisuja käyttöönotettaessa tulee selkeästi kertoa ratkaisuiden käyttötarkoituksesta ja varmistaa, että kaikki, jotka työssään näitä työvälineitä käyttävät, osaavat myös niitä käyttää. Kuormittumista vähentää, kun asia on yhteisesti opeteltu ja sovittu, ettei jokaisen työntekijän tarvitse yksinään ihmetellä, että mitä olisi tarkoitus tehdä. Tämä on oleellista, koska digitalisaation aikaansaamat muutokset työn tekemiseen eivät aina ole sellaisia, kuin ideaalitilanteessa olisi oletettu.

Digitalisaatio sujuvoittamaan työtä

Digitalisaation mahdollistama työn sujuvuuden lisääntyminen parantaa työhyvinvointia. Esimerkiksi paperikasojen käsittely ja kuittaamiset hoituvat jouheammin sähköisesti, kunhan arkistointiresurssit on varmistettu ja yhdenmukaistettu työpaikalla. Samoin kokoukset on mahdollista hoitaa digitaalisten ratkaisujen kautta ilman, että osallistujien tarvitsee siirtyä samaan tilaan. Varastoissa keräilytyö onnistuu digitaalisen päätteen avulla, keräysreitillään kiertävä jäteautonkuljettaja pystyy merkitsemään vaaranpaikan järjestelmään silloin, kun sen havaitsee. Ja niin edelleen, esimerkkejä on lukuisia. Hyvin toteutettuna ja järjestelmien toimiessa kaikki tämä lisää työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Kokonaan digitalisaatio ei kuitenkaan korvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Luottamuksen rakentaminen ja toimivat ihmissuhteet luodaan edelleenkin kasvokkain. Sitä ei sovi unohtaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *